Sanna Eloranta | “Jos minä pystyin, pystyt sinäkin!”
566
post-template-default,single,single-post,postid-566,single-format-standard,ajax_fade,page_not_loaded,,paspartu_enabled,paspartu_on_bottom_fixed,qode_grid_1300,qode-content-sidebar-responsive,qode-theme-ver-10.1.1,wpb-js-composer js-comp-ver-5.4.5,vc_responsive
 

“Jos minä pystyin, pystyt sinäkin!”

“Jos minä pystyin, pystyt sinäkin!”

1. Millainen oli lähtötilanteesi ennen valmennusta?
(ravinto, liikunta, elämäntavat)

Olen 38-vuotias, kolmivuorotyötä tekevä ja perheellinen
kahden aktiivisen lapsen äiti. Ennen MM-valmennusta olin harrastanut juoksua
aktiivisesti pari vuotta ja crossfittiä vajaan vuoden. Vaikka aktiivista
liikuntaa tulikin 3 – 6 krt viikkoon, niin ihmettelin miksi kunto ei vain
kohene eikä rautaa saa lisättyä tankoon sitten millään. Ajattelin, että syön
tarpeeksi, koska nälkä ei kolkutellut vatsassa ja energiaa kuitenkin riitti
arkeen ja treeniin, mutta kaikki vain junnasi paikallaan. Ystävän
suosittelemana sitten kilautin Jonille ja sovittiin PT-tapaaminen. Käytiin läpi
historiaani ja treenitaustaani sekä hiottiin perustekniikoita. Jo ensimmäisellä
tapaamisella Joni kannusti varaamaan aikaa biosignatureen, koska huomasi heti,
että ravitsemus ei ollut ihan kohdallaan, vaikka proteiinia olikin päivälle
tarpeeksi, mutta kun se ei riitä.

Ensimmäisessä biosigussa Sanna totesi, että
aineenvaihduntani on aikalailla sammunut eivätkä ravintoaineet imeydy kunnolla
sekä kokonaisvaltainen ravitsemukseni ei lihaskasvua ajatellen sisältänyt
tarpeeksi kaloreita saatika että olisin saanut tarpeeksi hiilihydraatteja ja
rasvoja. Siispä lähdettiin käynnistämään aineenvaihduntaa pienen pienin askelin,
sillä ensimmäiset viikot olin järkyttynyt siitä ruokamäärästä, joka
lautaseltani löytyi, vaikkakin se nyt tuntuu aivan liian pieneltä siihen
nähden, mitä nykyään syön. Mutta kun päästiin vauhtiin, niin poikanikin totesi,
että ”Äiti, sulla on nykyään aina nälkä!” Niin oli ja se tuntui hyvältä, vaikka
kuulostaakin hullulta J

Toisella Jonin tapaamisella otin itse puheeksi
MM-valmennuksen ja heitin ilmoille vahvan epäilyni siitä, etten sopisi ryhmään.
Sellainen riuku ja voimaton kun olin. Jonin rohkaisemana kuitenkin
ilmoittauduin mukaan valmennukseen, ja se on ollut yksi parhaita päätöksiäni
ikinä!

2. Entä tilanne valmennuksen päätteeksi?

Nyt kun MM-valmennus alkaa olemaan lopuillaan on mahtavaa
todeta, miten treenistä, ravinnosta ja levosta on tullut osa ihanaa rutiinia
arjessa. Salille mennään, vaikka ei aina niin huvittaisi, uudet treeniohjelmat
kihelmöivät lihaksissa ja tankoon saa laittaa jo ihan mukavasti rautaa ja
kehitystä on mahtava seurata. Ja kun salilla menee uuden ohjelman kanssa sormi suuhun,
niin eipä muuta kuin treenivideo esiin ja tarkistamaan tekniikkaa. Yksin ei
tarvitse pähkiä!

Parasta on ollut treenata yhdessä puolison kanssa ja miten
välillä saa sitä tarvitsemaansa tsemppiä ja kannustusta”Menee vielä, yks vielä,
jaksaa jaksaa!” ja toisaalla taas kehuja pumpissa olevista lihaksista, jotka
iloisesti pullottaa. Vaikka työtä vielä onkin suhteessa omiin tavoitteisiin,
olen edennyt hienosti ja ymmärtänyt, että tavoitteeni ei toteudu hetkessä vaan
vaatii aikaa ja panostusta.

Mutta rehellisyyden nimissä myönnän, että iloisen tekemisen
rutiinia tämä ei suinkaan ole ollut kuin vasta valmennuksen loppuvaiheessa.
Siinäkin mielessä on hyvä, että valmennus kestää sen 6 kk, itselläni on ainakin
tarvittu aikaa asioiden sisäistämiseen ja toimintatapojen muuttamiseen.

3. Mitä hyötyä koit valmennuksesta ravinnon, treenin ja muun
suhteen?

Valmennuksen suurin anti on kaikesta raudasta huolimatta
tapahtunut pääni sisällä. Ajatukseni siitä miksi treenaan kohdistuvat omaan ja
perheeni hyvinvointiin ja terveyteen. Ulkonäkö tulee siinä samalla, mutta
taakse jääneet selkäkivut ovat lottovoitto!

Koko perheen ravitsemus on muuttunut paljon parempaan,
vaikka olemmekin mielestäni syöneet aina suht’ terveellisesti. Nyt ymmärrän
enemmän miksi syön ja mitä syön sekä olen oppinut kuuntelemaan omaa kehoani
niin treenin, ravitsemuksen kuin levonkin suhteen. Enpä olisi uskonut, että
pienellä hienosäädöllä voin nukkua 9 h putkeen. En herää nälkään enkä stressiin
J

Biosignature on mitä parhain työkalu treenin rinnalla ja tapaamiset
ovat aina yksilöllisten tarpeiden mukaisia. Itselläni reilun kuukauden flunssa
pakotti treenitaukoon, mutta paluu salille sujui helposti koko sairastelun ajan
pidetyn suunnitellun ruokavalion vuoksi sekä huomasin levon vaikutuksen jälleen
kerran treenitehoihin (vaikka lepo olikin pitkä ja välillä piinallinen).


4. Mitä muutoksia olet huomannut kokonaisuutena, esim. jaksaminen yms?

Arki sisältää vapaata, työtä, treeniä ja ruoanlaittoa.
Tasapainon löytäminen on välillä haasteellista, mutta hyvin suunniteltu on
puoliksi tehty. Kiireisen viikon edessä pysähdyn ja suunnittelen ja valmistelen
mahdollisimman paljon ja se helpottaa ja antaa aikaa myös lepoon ja kun
tarpeeksi myös lepää, niin jaksaa J


5. Kenelle suosittelisit Optimal Performancen valmennuksia?

Junnaako rauta, eikö salilla kulje? Nyppiikö ruoka? Entäpä
vatsalla roikkuva jenkkakahva tai ne ikuiset allit? Etkö tiedä mistä aloittaa?
Ei hätää, tästä tilanteesta minäkin lähdin, joten jos jaksat sitoutua 6 kk ja
tehdä parhaasi, niin MM-valmennus voi olla tiesi onneen! Jos minä pystyin, niin
pystyt sinäkin!

Ei kommentteja

Kirjoita kommentti

14 + 8 =